18. maaliskuuta 2014

Happy holi!

Torstaina lähdimme pitkän viikonlopun viettoon Kathmanduun, koska sielä vietettäisiin sunnuntaina holi juhlaa, eli värifestivaaleja eli fagu purnimaa. Anni sai kuulla, että juhlan tarkoitus on juhlia holika hirviön kukistamista. Tässä juhlassa siis ihmiset heittävät vesipalloja toistensa päälle, värivettä ja värijauhetta. Aina melkein, kun joku tuli(eli usein) vastaan tiellä, niin kuului vaan "happy holiiii" ja sai naamaansa väriä. Saimme myös ikkunoista heitettyä vettä niskaamme! Lähdimme siis viettämään festivaalia Wolfin, Maxin, Kamin, Sannin ja Annin kanssa. Olimme siis ennen sunnuntaita tavanneet monia uusia tuttavuuksia eri puolilta maailmaa ja Australialainen Kami asui meidän kanssa samassa hotellissa. Aivan ihana tutustua uusiin ihmisiin!


vielä puhtaina

kaduilla oli kyllä paljon ihmisii myöskin ja hyvä meno


mitäs me suomalaiset, haha ;;) kuvassa siis Kami, Sanni, Anni, minä, sekä joku poika joka yrittää selvästi ängetä kuvaan




paljon porukkaa kathmandun durbar squarella


Wuhuuu! Wolf,Anni, Kami, minä ja Sanni :)

me plus paikallisii jätkii

Anni let's partyyyyy!


Sanni, Max,Wolf,Anni,Kami ja minä

 Tapasimme paikallisia poikia ja liityimme heidän joukkoonsa, he johdattivat meidät Kathmandun Durbar squarelle, jossa oli kyllä kovat bileet menossa. Paikka oli todella täynnä ihmisiä ja kaikki tanssivat ja musiikki oli täysillä. Sielä sitten hetken tanssimme ja lähdimme myös toiseen paikkaan katsastamaan menon. Palasimme Durbar squarelle myöhemmin, mutta silloin ei enää ollutkaan niin kivaa, kun olimme ainoat naiset paikalla. Kaikki miehet tulivat koskettelemaan joka puolelta, tarkoitan siis todella joka puolelta. Onneksi sitten päätimme lähteä paikalta, pojat jäivät vielä paikan päälle, mutta me tytöt päätimme lähteä vähän rentoutumaan. Voin muuten sanoa, että tuon värin peseminen itsestä ei ollut helppoa. Ehkä vieläkin hiusten juuressa on vihreä raita.


ja taas puhtaina, paitsi Sannin blondit hiukset saivat vähän punaista väriä pintaan:D
Olen ollut terveenä tähän mennessä, Sanni ja Anni ovat olleet ne sairastavat ihmiset tässä porukassa. No olihan sitten minun vuoro tulla kipeäksi ja vielä viikonloppuna, kun kyseessä on hauskanpito. Lauantai-Sunnuntai välisenä yönä sain jonkun ruokamyrkytyksen, tai mikä lie olikaan ja koko yön kävin oksentelemassa. Sama meno jatkui sunnuntaina, aina kun söin jotain, se tuli ylös. No päätin olla syömättä, jotta pääsen viettämään holia(onneksi menin, koska oli aivan mahtava kokemus). Juhlimisen aikana oli hyvä olo, mutta jälleen kerran, kun menin hieman ottamaan evästä, niin ei kaikki tuli ulos ja siinä sitten Kathmandun kaduille oksentamaan. Nice! Mutta tällä hetkellä vointi on hyvä, vaikka en harjoitteluun mennytkään, koska lepäily on tällä hetkellä vain hyväksi, niin vähäisen syömisen jälkeen. Anni tuossa vaan punnertaa ja vetää treeniä ja meikä katselee vierestä ;D

Ja jouduimme sanomaan hyvästit wolfille,maxille, benediktille ja kamille. Voin sanoa, että kyllä itketti. Ihania ihmisiä kaikki ja oli aivan mahtavaa tavata heidät ja jakaa kokemuksia.

Kirjottelen lisää myöhemmin!:)

17. maaliskuuta 2014

Dhulikhelin festivaalit

Maanantaina eli 10.3.14 menimme iltasella katselemaan Sharmilan, viereisen lastenkodin lasten kanssa ja itävaltalaisten lääkäriopiskelijoiden ja saksalaisten hammaslääkäriopiskelijoiden kanssa Dhulikhelin omia festivaaleja, silloin sielä kujalla hyppeli maskiin pukeutuneita miehiä, joista yksi sitten päätti repiä kanaa ja tappaa sen hampaillaan ja vähän juoda sen verta. Sylissäni istuva lapsi halusi mielellään katsoa menoa ja kurkki sylistäni, kun minä olisin voinut kääntää pääni :D
Seuraavana päivänä festivaalit jatkuivat ja maskipäiset miehet tanssivat koko päivän. Uskotaan, että jumala laskeutuu miehiin tänä festivaalipäivänä, kun he tanssivat. Maskipäiset miehet myös jahtasivat poikia, jos he saivat heidät kiinni, se tarkoitti pahaa karmaa loppuelämäksi. Kuulostaa todella hyvältä!

Maskipäinen mies

oli vähän porukkaa


mun pikku perhe :D


 Illemmalla lastenkodin lapset lähtivät kotiin päin ja Sharmila vei meidät juomaan paikallista riisikaljaa eli changia. Hauska ilta oli! Seuraavana päivänä emme siis menneet töihin, Sharmila lupasi, että hän voi selitellä kaikille, ett saimme ruokamyrkytyksen :D 



<3
:D

minä,anni,ihana emäntämme Sharmila ja Sanni

12. maaliskuuta 2014

piknik



Olimme lauantaina 1.3.14 piknikillä viereisen lastenkodin lasten kanssa. Tämä piknik järjestetään kerran vuodessa. Emäntämme Sharmila kutsui meidät sinne.Piknik paikalla oli myös muitakin lapsia ja ei niin lapsia viettämässä päivää. Ruokien välissä lapset saivat temmeltää alueella.Myös meitä pyydettiin leikkimään ja tanssimaaan, he koristelivat hiuksemme kukkasilla ja saimme osallistua hieman ruoan laittoon.
 Lähdimme kuitenkin yhden maissa piknikiltä ja menimme majapaikkaamme, koska alkoi satamaan. Meille oltaisi tarjottu päivällinen viiden aikaan, mutta ei oikein ollut nälkä silloin, joten lähdimme Annin kanssa läheiseen ravintolaan illemmalla ja Sanni jäi parantelemaan itseään. 

tää lapsi halus olla koko ajan sylissä. ihana!


kameran kanssa leikkimistä.




osallistuttiin myös ruoan tekoon

lapsen piti lämmittää mun kylmää kättä :)

tanssahtelua

tää tyttö halus aina kaikkien syliin ja tykkäs aurinkolaseista :D

hiuksien koristelua

mites päin tämän pitää olla? selfie?


hyppynarulla hyppelyä




meidän erittäin "hyvältä" näyttävä aamupalamme.



Mutta niin mainitakseni, täällä ruoka on todella rasvaista ja kaikki on jossain öljssä paistettua ja lillutettua, missä se kuitupitoinen ja raikas ruoka on? Jo nyt kolmen viikon täällä oleilun jälkeen voin sanoa, että kaipaan kunnon suomalaista ruokaa. Joten tekeekö joku valmiiksi ruokaa minulle, kun tulen täältä? Perunamuussia ja lihapullia, kunnon raikas salaatti, perunaa ja kunnon pihvikin kelpaisi(minulle joka ei kauheasti lihaa syö), kaalilaatikkoa, aamuksi puuroa, kylmää maitoa, lohta ja RUISLEIPÄÄ…!! :D


Lisää taas kun netti vaan toimis!