ehkä viimeinen postaus

Tää postausten tekeminen ei oo oikeen enää mun juttu ja kyllästyin tähän jo hehe ;D mutta siis kaikkee on tullut tehtyä tässä välissä: paljon on tullut käveltyä, naurettua, monessa uudessa paikassa käytyä, ihaniin ihmisiin on tutustuttu, community fieldissä(pienessä kylässä keskellä ei mitään) tuli sitten kanssa käveltyä ja tutustuttu ihaniin paikallisiin opiskelijoihin. Oon tulossa kolmen viikon päästä takaisin kotiin Suomeen. Ja tähän kolmeen viikkoon mahtuu vielä paljon kaikkea, Pokharassa ajan viettämistä, sekä sitten Malesian reissu, josta sitten lennämme takaisin Suomeen. En jaksa enää kirjottaa tänne blogiin mitään(kattoo jos innostuu taas..), facebookkiin lisäilen kuvia ja sitten muutenkin kerron face-to-face tapahtumista :)

Joten namaste kaikille ja nähään piakkoin!

Namaste! Sanni, minä, Anni ja paikalliset opiskelijat :)

Kathmandussa oleskelua

Olemme todella monta viikonloppua olleet Kathmandussa. Joten tämä postaus saattaa olla hieman sekava, koska en muista mikä viikonloppu olemme tehneet mitäkin. Yhtenä viikonloppuna menimme uuden suomalaisen tuttumme kanssa syömään illallista ja seuraavana päivänä olikin shoppailua yms. Mutta löysimme kivan bilepaikan, OMG ! :D hyvä bilepaikka, saimme sisäpiiritietoa, että joku mafia omistaa sen, mutta juu. Ja seuraavanakin viikonloppuna oli vuorossa omg. mutta älkää nyt käsittäkö tätä niin, että olemme aina juhlimassa, koska näin ei ole. Juhlimme vähän saksalaisten tuttujemme läksiäisiä,Felixin ja Angelan, koska he lähtivät takaisin kotimaahansa. Porukkaamme liittyi myös toiset saksalaiset lääkäriopiskelijat Julian ja Konrad.

Otimme myöskin tatuoinnit, maksoivat 14e ja oli kyllä steriilipaikka, sen tarkistimme.

tatuointimme

hyvä paikka missä voi syödä aivan ihanaa salaattia!

mielenosoitusta. eräs näinen oli kuollut kolarissa, joten siitä pidettiin mielenosoitus

minä,anni ja konrad

namiii

paras hotelli kathmandussa ja sen hauska omistajakin on paras ;D

OMG baari.

juu parasta pitsaa nepalissa. ilmeestä sen näkee

Si

girls wanna have fun

kiinalaista juomapelii. Kuvassa minä,maria,sanni,emilia,iida,emmi,anni,rasmus ja thomas

mitä tapahtuu!?

taksissa oli hyvin tilaa ;D

hölkynkölkyn OMG:stä. kuvassa Felix,Sanni,Anni,Julian,Minä ja Konrad

lähdössä juhlimaan!

Siinä vähän parin Kathmandu viikonlopun saldoa.

sairastelua

Okei, tähän väliin voisin kertoa sairasteluistani. En tiedä kiinnostaako ketään, mutta kirjoitanpa silti. En ole sairastellut täällä Nepalissa alussa ollenkaan. Anni ja Sanni olivat ne kaksi jotka sairastelivat. Kyllähän minunkin vuoro tuli. Ja aina kaikki sairastelut ovat olleet viikonloppuna, kun on ollut kaikkea kivaa. Ensin holina minulla oli varmaankin ruokamyrkytys, koska oksentelin koko yön ja aina kun söin tai join jotain, oksensin. Tätä jatkui kaksi päivää. Seuraavaksi kun olimme The last resortissa, sain ripulin yöllä ja seuraavana päivänä piti mennä koskenlaskuun. En kyllä jättänyt tätäkään väliin. Ja pärjäsin imodiumin voimalla.

No sitten tässä noin päälle viikko sitten sain kauhean mahakivun. Neljä päivää sain mahakipukohtauksii ja en nukkunut öisin. Sitten Anni ja Sanni päättivät, että menen sairaalaan. No siinä sitten olin itse potilas, sielä missä itse tarkkailen potilaita. Noo ensin menin kertomaan ongelmani ja päädyimme ensiapuun. Sielä sitten lääkäri palpoi vatsaani ja kyseli kaikkea. Otettiin pissanäytteet ja verikokeet. Arvatkaa vaan kun Sanni heilutteli kumihanskoja ja alkoholilappui hoitajalle ja sanoi, että tämä tehdään suomen standardien mukaan :D meinasin siinä revetä, mutta tottahan tuo! Ja kuulemma hoitaja käytti samoja hanskoja melkein loppu päivän.

Sitten makoilin sängyllä sielä ja Sanni ja Anni(omaiseni) veivät testejä labraan. Seuraavaksi minut lähetettiin ultaääneen. UÄ:stä ei löytynyt mitään, joten sain lääkkeitä. Sain vatsansuojalääkettä, antibioottia loisien karkotukseen ja lääkettä, joka laukaisee sisäelinten seinämän sileän lihaksen kouristusta. Ja kaikki tämä maksoi n.7e yhteensä.
Lääkkeet eivät kuitenkaan auttaneet ja seuraavana päivänä kyseinen lääkäri sanoi Sannille, että kyseessä saattaa olla virtsakivet(jotka 10% mahdollisuudella ei näy uä:ssä). Koska olen huono juomaan, vettä niin kyseessä saattaa olla tämä vaiva. Nyt sitten olen juonut vettä paljon ja ravannut vessassa.Tähän kipuiluun meni n.viikko. Onneksi kaikki on nyt hyvin. Joten tässä sitten sairastelu tarinani, joten toivotaan, että mitään uutta tarinaa ei tulekkaan!

potilastietojani

The Last Resort

Heippa vähään aikaan!
Eräs viikonloppu olimme The Last Resortissa jossain Tiibetin rajalla. Sielä saa tehdä kaikkea extreme-elämyksi. Me varasimme kaikille koskenlaskua yhdeksi päiväksi ja sitten Annille ja minulle benji-hypyn. Bussi nappasi meidät Dhulikhelista aamu seitsemältä.

Sanni tykkäsi olla sillalla :D

Perille päästyämme meidät hyppääjät punnittiin ja jaettiin ryhmiin painon mukaan. Meille myös selitettiin kuinka tulee hypätä yms. No sen jälkeen sitten olimme jo sillalla odottelemassa vuoroamme. Voin sanoa, että seisoessani sielä en tuntenut yhtään pelkoa, katsoin aika paljon tyynenä vaan muiden hyppyä. Mutta sitten olin vuorossa ja laitettiin valjaita päälle. Juttelin siinä sen miehen kanssa että todellakin hyppään ja hän kannusti minua, niinkuin jokaista. Sitten, kun olin jo hyppyalustalla, minulle tuli pieni paniikkikohtaus ja ajatuksena oli vain, että en pysty hyppäämään. Itseasiassa taisin ottaa jopa avustajan housuista kiinni, koska minua pelotti niin paljon ::D Mutta kaikista kannustuksisa huolimatta minä en hypännyt. Anni hyppäsi ja se kyllä näytti hienolta!Elikkä benjihyppy the last resortissa on maailman kolmanneksi korkein benjihyppy ja Aasian korkein. Eli 160m. Videot jotka annikin sai olivat tosi hienoja, Annin kiljuminen oli kyllä kaunista ;)

Nukuimme teltassa

meidän teltasta. Tuolla nukkuminen oli kyllä ihanaa, koska ei ollut  niin paljon melua kuin muualla

maisema sillalta

tuolta olis pitäny hypätä

anni hyppäämässä!

Hyppyjen ja lounaan jälkeen menimme vähän saunomaan kahden muun suomalaisen tytön kanssa, jotka tapasimme sielä. ja arvatkaa paljon sauna maksoi per kerta. 5e per henkilö!! noo ehkä joskus sitä voi rentoutua...

saunan vieressä oli pikku allas

 Sitten seuraavana päivänä menimme koskenlaskuun. Sielä saimme kaikki varusteet niskaamme ja pienen opetuksen miten toimia veneessä. Eli opas opetti kuinka meloa ja mitä tehdä jos tippuu veneestä. Meitä oli viisi suomalaista tyttöä ja kaksi tanskalaista poikaa veneessä plus sitten oppaamme, joka takaa huuteli koko ajan ohjeita. Yhdessä vaiheessa  jäimme jumiin ja opas hyppäsi kivelle ja työnsi meitä eteenpäin, mutta hupsistakeikkaa hän tippuikin veteen ::d voitte vaan kuvitella meidän ilmeemme ja mietteemme. Minäkin vaan orpona yritän tarjota melaa hänelle, jotta hän siihen voisi tarttua:D mutta omin voimin hän sieltä vedestä kapusi :D Koskenlaskenta kesti noin kolme tuntia ja oli 16kilometriä. Hauskaa oli! Suosittelen! Illalla menimme taas saunomaan seuraavana päivänä vain loikoilimme riippumatoissa, päivällä lähdimme takaisin Dhulikheliin.

koskenlaskentaa!

<3

kaikki on kotona!

 

sillalla hymyilyttää!

Happy holi!

Torstaina lähdimme pitkän viikonlopun viettoon Kathmanduun, koska sielä vietettäisiin sunnuntaina holi juhlaa, eli värifestivaaleja eli fagu purnimaa. Anni sai kuulla, että juhlan tarkoitus on juhlia holika hirviön kukistamista. Tässä juhlassa siis ihmiset heittävät vesipalloja toistensa päälle, värivettä ja värijauhetta. Aina melkein, kun joku tuli(eli usein) vastaan tiellä, niin kuului vaan "happy holiiii" ja sai naamaansa väriä. Saimme myös ikkunoista heitettyä vettä niskaamme! Lähdimme siis viettämään festivaalia Wolfin, Maxin, Kamin, Sannin ja Annin kanssa. Olimme siis ennen sunnuntaita tavanneet monia uusia tuttavuuksia eri puolilta maailmaa ja Australialainen Kami asui meidän kanssa samassa hotellissa. Aivan ihana tutustua uusiin ihmisiin!

vielä puhtaina

kaduilla oli kyllä paljon ihmisii myöskin ja hyvä meno

mitäs me suomalaiset, haha ;;) kuvassa siis Kami, Sanni, Anni, minä, sekä joku poika joka yrittää selvästi ängetä kuvaan

paljon porukkaa kathmandun durbar squarella

Wuhuuu! Wolf,Anni, Kami, minä ja Sanni :)

me plus paikallisii jätkii

Anni let's partyyyyy!

Sanni, Max,Wolf,Anni,Kami ja minä

 Tapasimme paikallisia poikia ja liityimme heidän joukkoonsa, he johdattivat meidät Kathmandun Durbar squarelle, jossa oli kyllä kovat bileet menossa. Paikka oli todella täynnä ihmisiä ja kaikki tanssivat ja musiikki oli täysillä. Sielä sitten hetken tanssimme ja lähdimme myös toiseen paikkaan katsastamaan menon. Palasimme Durbar squarelle myöhemmin, mutta silloin ei enää ollutkaan niin kivaa, kun olimme ainoat naiset paikalla. Kaikki miehet tulivat koskettelemaan joka puolelta, tarkoitan siis todella joka puolelta. Onneksi sitten päätimme lähteä paikalta, pojat jäivät vielä paikan päälle, mutta me tytöt päätimme lähteä vähän rentoutumaan. Voin muuten sanoa, että tuon värin peseminen itsestä ei ollut helppoa. Ehkä vieläkin hiusten juuressa on vihreä raita.

 

ja taas puhtaina, paitsi Sannin blondit hiukset saivat vähän punaista väriä pintaan:D

Olen ollut terveenä tähän mennessä, Sanni ja Anni ovat olleet ne sairastavat ihmiset tässä porukassa. No olihan sitten minun vuoro tulla kipeäksi ja vielä viikonloppuna, kun kyseessä on hauskanpito. Lauantai-Sunnuntai välisenä yönä sain jonkun ruokamyrkytyksen, tai mikä lie olikaan ja koko yön kävin oksentelemassa. Sama meno jatkui sunnuntaina, aina kun söin jotain, se tuli ylös. No päätin olla syömättä, jotta pääsen viettämään holia(onneksi menin, koska oli aivan mahtava kokemus). Juhlimisen aikana oli hyvä olo, mutta jälleen kerran, kun menin hieman ottamaan evästä, niin ei kaikki tuli ulos ja siinä sitten Kathmandun kaduille oksentamaan. Nice! Mutta tällä hetkellä vointi on hyvä, vaikka en harjoitteluun mennytkään, koska lepäily on tällä hetkellä vain hyväksi, niin vähäisen syömisen jälkeen. Anni tuossa vaan punnertaa ja vetää treeniä ja meikä katselee vierestä ;D

Ja jouduimme sanomaan hyvästit wolfille,maxille, benediktille ja kamille. Voin sanoa, että kyllä itketti. Ihania ihmisiä kaikki ja oli aivan mahtavaa tavata heidät ja jakaa kokemuksia.

Kirjottelen lisää myöhemmin!:)