The Last Resort

Heippa vähään aikaan!
Eräs viikonloppu olimme The Last Resortissa jossain Tiibetin rajalla. Sielä saa tehdä kaikkea extreme-elämyksi. Me varasimme kaikille koskenlaskua yhdeksi päiväksi ja sitten Annille ja minulle benji-hypyn. Bussi nappasi meidät Dhulikhelista aamu seitsemältä.

Sanni tykkäsi olla sillalla :D

Perille päästyämme meidät hyppääjät punnittiin ja jaettiin ryhmiin painon mukaan. Meille myös selitettiin kuinka tulee hypätä yms. No sen jälkeen sitten olimme jo sillalla odottelemassa vuoroamme. Voin sanoa, että seisoessani sielä en tuntenut yhtään pelkoa, katsoin aika paljon tyynenä vaan muiden hyppyä. Mutta sitten olin vuorossa ja laitettiin valjaita päälle. Juttelin siinä sen miehen kanssa että todellakin hyppään ja hän kannusti minua, niinkuin jokaista. Sitten, kun olin jo hyppyalustalla, minulle tuli pieni paniikkikohtaus ja ajatuksena oli vain, että en pysty hyppäämään. Itseasiassa taisin ottaa jopa avustajan housuista kiinni, koska minua pelotti niin paljon ::D Mutta kaikista kannustuksisa huolimatta minä en hypännyt. Anni hyppäsi ja se kyllä näytti hienolta!Elikkä benjihyppy the last resortissa on maailman kolmanneksi korkein benjihyppy ja Aasian korkein. Eli 160m. Videot jotka annikin sai olivat tosi hienoja, Annin kiljuminen oli kyllä kaunista ;)

Nukuimme teltassa

meidän teltasta. Tuolla nukkuminen oli kyllä ihanaa, koska ei ollut  niin paljon melua kuin muualla

maisema sillalta

tuolta olis pitäny hypätä

anni hyppäämässä!

Hyppyjen ja lounaan jälkeen menimme vähän saunomaan kahden muun suomalaisen tytön kanssa, jotka tapasimme sielä. ja arvatkaa paljon sauna maksoi per kerta. 5e per henkilö!! noo ehkä joskus sitä voi rentoutua...

saunan vieressä oli pikku allas

 Sitten seuraavana päivänä menimme koskenlaskuun. Sielä saimme kaikki varusteet niskaamme ja pienen opetuksen miten toimia veneessä. Eli opas opetti kuinka meloa ja mitä tehdä jos tippuu veneestä. Meitä oli viisi suomalaista tyttöä ja kaksi tanskalaista poikaa veneessä plus sitten oppaamme, joka takaa huuteli koko ajan ohjeita. Yhdessä vaiheessa  jäimme jumiin ja opas hyppäsi kivelle ja työnsi meitä eteenpäin, mutta hupsistakeikkaa hän tippuikin veteen ::d voitte vaan kuvitella meidän ilmeemme ja mietteemme. Minäkin vaan orpona yritän tarjota melaa hänelle, jotta hän siihen voisi tarttua:D mutta omin voimin hän sieltä vedestä kapusi :D Koskenlaskenta kesti noin kolme tuntia ja oli 16kilometriä. Hauskaa oli! Suosittelen! Illalla menimme taas saunomaan seuraavana päivänä vain loikoilimme riippumatoissa, päivällä lähdimme takaisin Dhulikheliin.

koskenlaskentaa!

<3

kaikki on kotona!

 

sillalla hymyilyttää!